lauantai 22. lokakuuta 2011

Sadepäivän puuhat: kirjastoa, antikvariaattia ja vähän sisustussuunnittelua

Stressin minimoiminen sai hyvän alun. Töissä meni parina päivänä jopa ihan miinukselle tunnit, joten otin ainakin ekan uuden sääntöni kirjaimellisesti! Viikonloppuna hyvä meno jatkuu, sillä suunnitellut (vähän stressaavat) vieraat peruivat tulonsa ja varasuunnitelmana pidetty kaveritapaaminenkin (ei tosin yhtään stresssaava) peruuntui, joten saimme puolivahingossa myös oman viikonlopun ilman suorituspaineita.

Koska satoi, eikä huvittanut tuossa säässä ulkoilla, päätettiin kuluttaa päivä käymällä antikvariaatissa ja kirjastossa. Samalla päästiin eroon osasta niistä kirjoistamme, jotka ei nykytoteutuksella vaan kertakaikkiaan mahtuneet hyllyymme. Tiedän, että tulen hankkimaan lisää kirjoja välittömästi noidenkin tilalle, kun saadaan tuo kirjahyllysysteemi joskus uudistettua, mutta pidetään tätä nyt vaikka kierrätyksenä sitten. Aika nirsosti kuitenkin antikvariaatin pitäjä suhtautui kirjoihimme. Suurin osa hänellä oli jo, joten se kymmenisen kirjaa ei paljoa tilannetta helpottanut, kuten näkyy...


Kun sitten joskus saadaan aikaiseksi, niin käydään hakemassa uudet hyllyt tuohon tilalle. Ihan tuplaleveää tuohon ei nykyiseen verrattuna mahdu, mutta 1,5-kertainen mahtuu, joten ajattelin hankkia Ikean Billy-sarjan 80 cm leveän ja 40 cm leveän hyllyn vierekkäin. Lisäksi, jos uudistaisi cd-telineet ja hommaisi kaksi korkeaa cd-tornia toiselle seinälle nykyisen matalan tuplaleveän tilalle. Meillä kun tuo cd-kokoelmakin tuntuu kasvavan jatkuvasti jos ei minun, niin miehen toimesta. Jotain tällaista perusvalkoista...

Kuvat lainattu: Ikea.com.
Jälkeenpäin, kun oltiin molemmat tyytyväisiä suunnitelmaan, tulin ajatelleeksi, että tää kirjasto- ja levyhuoneeksi huolestuttavasti muuttuva huone on muuten se huone, josta tulee joskus se lastenhuone. Että tohtiiko tätä nyt sit niin kamalasti sisustaakaan... Mutta mies oli taas kerran järkevänä ja totes vaan, että tilanne on nyt tää ja tarvitaan kirjoille ja levyille tilaa, joten hommataan sitä. Vauva kun tulee, niin katsotaan tilanne uudestaan ja jos tarve vaatii, nuo lähtee sitten vauvatavaroiden tieltä. No, näinhän sen tietysti pitääkin mennä, eikä kannata elämäänsä jonkun sellasen takia jättää elämättä, mitä ei edes vielä ole. Varsinkaan tällä yrityshistorialla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti