Kaikki keinot sallittu

Mä oon ottanut tän vauvaprojektin aika rauhallisesti tähän saakka. En oo joka uuden kierron alkuun tulevista pettymyksistä huolimatta missään vaiheessa kokenut epätoivoa tai vajonnut ajattelemaan, ettei me koskaan lasta saada. Päinvastoin, oon yrittänyt ottaa opikseni ja satsata seuraavaan kiertoon jollain lailla paremmin.  Jotenkin kai ajattelen, että eihän tässä vielä tarvitse masentua, kun ei vielä tosissaan yritetäkään. Tai siis, yritetään tietysti, mutta se on pysynyt mukavana yhteisenä harratuksena ilman pakkoa ja kaikenlaiset pakkomielteiset toimenpiteet onnistumisen maksimoimiseksi on jätetty toistaiseksi minimiin. Tai näin mä kuvittelin, kunnes eilisiltaisen neuroottisen kuumemittarin etsintäoperaation jälkeen mies lateli listan asioista, joita mun ei ehkä hänen mielestään tarvis vauvaprojektin eteen tehdä. Pakko tunnustaa, että kaikkiin olen sortunut.

• Aamulämpöjen mittaus: "Ihan sama, kun joudut kuitenkin odottamaan ja tekeen sen testin, näyttää ne lämmöt mitä tahansa."
• Buranan ja muiden huonojen särkylääkkeiden vältteleminen: "Vaikuttaako Burana muka niin pahasti siihen mahdolliseen alkioon, ettet voi ottaa yhtä pilleriä, vaikka niskas on niin jumissa, ettei pää käänny?"
• Taikausko, että siittiöt osuu jotenkin paremmin maaliinsa, jos niiden takaisinpääsy estetään: "Onks se kuukuppi ihan välttämätön seksin jälkeen?"
• Vauvafoorumit ja -blogit: "Sä kirjotat sinne kuitenkin, että taas laitettiin tavaraa odottamaan sopivaa hetkeä!"
• Greippimehu: "Kyl mä tiedän miks sä tota oot alkanut suosiin."
• Alkoholin välttely: "Voisit ees näön vuoks pitää sitä lasia kädessä, ettei joku taas kysy, että ollaanko sitä pieniin päin."
• Oireiden kyttääminen: "Oot ollut raskaana viimeset 2 vuotta, jos kaikki lasketaan."
• Omat diagnoosit, miksei vauvaa kuulu: "Ei kukaan normaali ihminen tiedä noin paljon hormonitoiminnasta, joten lopeta säkin toi."
• Testien suurkulutus: "Paljonks sä noihin taas oot saanut rahaa kulumaan? 100 €?"

Mutta kaikki keinot on sallittuja niin sodassa kuin rakkaudessakin (ja lastenteossa), eikös vain? Mies parka, kun tulee se aika, jolloin päätän, että meidän täytyy alkaa yrittämään tosissaan!

Tosissaan yrittämisestä puheenollen, tein tuonne tollaset sivut, joista voi seurata mun oireita dpo 1- dpo 15 ja lämpökäyräspekulointeja kierroittain. Josko jäis itsellekin paremmin mieleen, mitä on ollut milloinkin ja vois sit tarkistella, jos iskee yltiöoptimismi, että tää on se THE oire.