Ei kai sitä auta surkutella, että tässä näin kävi. Toisaalta pitää olla onnellinen, että tuli näinkin lyhyt kierto ja pääsee nopeemmin uuteen yritykseen. Mieskin otti yllättävän rauhallisesti. Harmitteli vaan sitä, että nyt on enää kaks kiertoa armonaikaa ennen tarkempia tutkimuksia ja kalliimpia hoitoja. Niinpä.
Mutta ei huonoa ilman hyvääkin. Meidän uusi ruokapöytä saapui ja on ihana! Perjantaina jo nautiskeltiin eka iltapala sen ääressä. Onhan tuo vähän massiivinen, mutta hyvällä tavalla. Nyt mahtuu pöytään muutakin kuin itse oman lautasensa kanssa ja jos sitten tulee vieraita, ei kun vaan varatuolit toisesta huoneesta ja pöytä on kuuden hengen pöytä! Ahdas kuuden hengen pöytä, mutta aina parempi kuin ahdas neljän hengen pöytä, jonka ympärille ängetään väkisin kuusi ihmistä, kuten ennen. Eikä tuo mun mielestä yhtään liikaa vie tilaa olkkarista. Pyöreä pöytä olis vienyt vielä enemmän.
Tänään sunnuntaina meinattiin lähteä miehen kanssa patikoimaan Nuuksioon. Tai meidän tapauksessa se on tällä kertaa ihan vaan joko 2 km:n tai 2,7 km:n lenkki, kun mies on vielä vähän puolikuntoinen ja toipuu flunssasta. Ajatus oli alunperin kiertää 8 km:n Korpinkierros, mutta se jääköön toiseen kertaan.
Rentouttavaa sunnuntaita kaikille lukijoilleni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti